SILTAPELTO

Pentusuunnitelmat menivät taas uusiksi Meten juoksu alkoi ja meni ohi ilman minkäänlaisia parhaita päivä tai edes suurempaa vuotoa. Joskus ei onnenkivet ole samassa taskussa… Mömmiksen astuttamista mietin pitkään muutenkin mm. iän puolesta, joten saa nyt tällä haavaa jäädäkin astuttamatta.

Kaikenlaista olen sitten tässä vaihtoehtoisesti pohdiskellut. Olen jo kolmatta vuotta odottanut itselleni sopivaa mustaa tyttöä jatkoon, mutta onni ei ole ollut myötä Alda ei tehnyt mustaa tyttöä, vaan kotiin jäi kasvamaan soopeli poika Hugo, Rosie ei tehnyt mustaa tyttöä, vaan sijoitukseen lähti sininen tyttö Leela. Niinpä sitten soitin Sirjalle ja yhdessä pähkättiin josko Röllin vielä astuttaisi vielä kerran ja sulhaseksi sovimme tällä kertaa kotona asuvan Saksan tuontipoikan Bregon. Tämä pentue on nyt sitten suunnitteilla syksyllä 2010, sillä odotamme Röllille juoksua kesäkuun aikana.

Rölli on avoin, erittäin vilkas ja energinen kaunispiirteinen narttu. Sen omistaja treenailee sen kanssa omaksi iloksi agilitya sekä tottelevaisuutta, BH-koe on ollut tähtäimessä . Rölli on viettänyt aina paljon aikaa myös kasvattajan luona, joten voin sanoa tuntevani sen lähes yhtä hyvin kuin omat koirani. Se rakastaa ihmisiä, lapsia ja haluaa olla kaikessa mukana. Jaksaa keskittyä hienosti kouluttamiseen. Röllillä on jo yksi nuori lupaava pentue (Lifedream E2-pentue), josta kaikki ovat jo käyneet näyttelyissäkin ja osalle odotamme terveystuloksia kevään aikana. Pennut ovat avoimia, sosiaalisia joka paikan höyliä, kaikki harrastavat agilitya tai tottelevaisuutta. Kaikki Röllin pennut ovat perineet sen vilkkaan ja maailmaa syleilevän asenteen. Valitettavasti Rölli on numeroa liian pieni näyttelyihin, joten se ei ole niihin juurikaan osallistunut, mutta mielestäni se on kuitenkin erittäin kaunis rakenteeltaan. Tässä muutama kuva Röllistä:

Brego on kotona asuva vahva ja isokokoinen uros. Se on kuin lempeä jätti, aina valmis mukaan menoon. Brego on rauhallinen, mutta samalla toimintaan aina valmis nuori mies, jonka perusolemus on hyvin tasapainoinen sekä tyyni. Se on tuotu 9 vkon iässä Saksasta, mistä lensi lentokoneelle luokseni. Matka ei aiheuttanut sille minkäänlaista ongelmaa, vaan sopeutui perheeseemme hyvin. Bregon kanssa treenailemme tokoa ja Bh-koetta varten tottelevaisuutta sekä olemme myös tutustuneet lampaisiin. Se on avoin ja sosiaalinen sekä rakastaa ihmisiä sekä lapsia. Brego on laumamme velikulta. Tässä muutama kuva Herra Petterssonista:

Odotan pennuista avoimia, toiminnallisia ja iloisia koirakavereita perhekoiriksi, harrastuskoiriksi, lenkkikavereiksi ja sängyn valtaajiksi. Toivon itselleni jatkoon mustaa narttua, mutta muut pennut myyn aktiivisiin perheisiin. Lisää pentueesta ja vahemmista on tulossa pian kotisivuille, jahka saan ne taas päivitettyä…

Tässä vielä kuva Röllistä edellisen pentueen lastensa kanssa:

Vasemmalta: Rölli, Shanti (L. Endless Narnia), Vilja (L. Enter Narnia) ja Nefe (L. Eternal Narnia)

____________________________

Tänään kävimme lenkillä Bregon, Ramseksen ja Rosien kanssa pitkästä aikaa niin, että minäkin sain kunnolla liikuntaa Meillä on vakituisesti 3-5km lenkki tietä myöten, mutta toisinaan (lue USEIN) kaipaan Nummelan metsiä ja sitä, kuinka kävelin monesti toista tuntia ja koirat juoksivat vapaana ympärilläni. Nykyään kävelemme remmissä ja leikimme vapaana isolla pihalla, toki sekin ihan ok vaihtoehto. En tunne seutua läheskään niin hyvin, että uskaltaisin lähteä umpimetsään, ja olen ollut arka lähtemään tutkailemaan merkkaamattomia polkuja. Lisäksi täällä useasti liikkuu metsästysporukoita, enkä tiedä kenen mailla liikun. Kaiken kaikkiaan lauman vieminen jonnekin on tuntunut haastavalta.

Tänään kuitenkin lähdin hetken mielijohteesta suuntaan, jossa en ole vielä koskaan kävellyt, mutta missä olen kerran ajellut autolla. Seudulla on paljon kesämökkejä ja varsin vilkasta kesäisin. Näin talvella oli kuitenkin aivan hiljaista, kuljimme pari kilometriä mäkistä aurattua tietä, kunnes saavuin risteykseen, josta ns. kesämökkitiet lähtivät. Valitsin tien, jota EI oltu aurattu ja hetken käveltyäni päästin koirat irti. Missään ei näkynyt taloja tai ihmisiä, kuljimme toista kilometriä n. 30cm lumessa ja koirat nauttiavat suunnattomasti, varsinkin Brego Se juoksi toista sataa metriä edellä ja loikki joka suuntaan. Välillä se kääntyi, muisti että mammakin on olemassa, ja juoksi takaisin luokseni onnesta sekaisin.

Bregolla ja Hugolla on molemmilla hurjasti energiaa. Ne viihdyttävät itse itseään juoksemalla pihaamme ympäri ihan itsekseen tai leikityttämälä tyttöjä. Molemmat juoksevat takakentällä kierroksen kaksi, ihan vain juoksemisen halusta, ennen kuin alkavat leikkiä tyttöjen kanssa. Sellaista menoa on ilo katsella, ja täysillä painavat, vapaasti liikkuvat koirat ovat aina ilo silmälle.

Rosiella on alkanut juoksu ja onkin mukavaa huomata, että nuoret pojat kestävät sen hyvin. Paljon on jo opittu Daisyn juoksusta joulukuussa ja jannut alkavat oppia, ettei juoksun aikaan tarvitse ihan sekaisin mennä. Laumassa asuvat urokset oppivat ajan kanssa tunnistamaan parhaat päivät, joten lenkkeily juoksuisenkin tytön kanssa sujuu tiettyyn rajaan asti. Valvomatta ei kuitenkaan koiria jätetä koskaan ja myös sisätiloissa juoksuiset nartut ovat eri huoneessa.

Ai, miten teki hyvää kävellä itsensä hikeen ja nauttia maaseudun hiljaisuudesta! Olimme poissa yli puolitoista tuntia ja koko sen ajan minä kävelin! Hehe, kuullostaa ehkä hassulle, mutta minulle se oli ihanaa vaihtelua ainaiseen tiellä kulkemiseen. Kun on 7 vuotta kulkenut koirien kanssa metsässä tunteja samoten, on hirvittävän vaikeaa totutella lyhyisiin remmilenkkeihin, vaikkakin koirat saisivatkin omalla pihalla liikuntaa ihan tarpeeksi. Sekä minulle, että koirille vaihtelu tekee ihan hyvää. Nyt en malta odottaa, että pääsen loppu porukan kanssa samaan paikkaan samoamaan ensi viikonloppuna! Kenties kesällä uskallan käydä katselemassa tulvivatko samat maisemat mökkeilijöitä, vai voiko laumani viedä sinne myös silloin juoksemaan.